Sosiaalinen media työyhteisöä yhdistämässä

Vielä kolme vuotta sitten puhuttiin työelämässä sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä ja omassakin organisaatiossani käytettiin paljon resursseja niiden kehittämiseen ja tiedonkulun parantamiseen. Tiedonkulku ja viestintä olivat aina työyhteisökeskustelun kuumia perunoita. Käytössä oli ainoastaan intranet ja sähköposti, ja tiedon jakamisen tavat olivat pysyneet jo vuosia samanlaisina. Viimeinkin digitalisaatio toi mukanaan uusia työvälineitä ja mm. Teams-sovellus mullisti työyhteisön viestinnän. Se toi mukanaan uudenlaista yhteisöllisyyttä ja mahdollisti vahvemman osallisuuden työyhteisöä koskevaan keskusteluun ja suunnitteluun. 

Esihenkilötyölle muutos oli mullistava. Pystyit pitämään yhteyttä koko tiimiin yhden viestintäkanavan kautta ja pystyit reagoimaan nopeammin asioihin. Oma esihenkilöni toi työyhteisöön uuden päivittäisen rutiinin, jossa kirjaamme päivän alussa 3 akuuttia työtehtävää. Vaikka et tarkkaan tietäisi mistä päiväsi lopulta koostuu, antaa se kuitenkin muille työkavereille viestiä missä projektissa, milloinkin puuhaat. Tämä parantaa samalla työn organisointia jopa laajemmin työyhteisössä, mutta toimii myös erinomaisena johtamisen työvälineenä. Esihenkilön toiminnalla ja suhtautumisella sosiaaliseen mediaan on merkitystä koko työyhteisöön ja parhaimmillaan se luo innostavan ja innovatiivisen ilmapiirin ympärilleen. Johtajan on oltava itse näkyvillä vaikuttamassa yhteisönsä medioissa, luodakseen uskottavuutta ja näyttämässä esimerkkiä. Positiivisen palautteen antaminen avoimesti, ajantasainen tiedottaminen ja osallisuuteen kannustaminen ovat hyviä toimintatapoja somepomollekin. 

Facebook ja Instagram ovat auttaneet minua tutustumaan työkavereihini myös vapaa-ajan kautta. Läheisten työkavereiden kanssa vaihdetaan päivittäiset kuulumiset työn lomassa, mutta somen kautta opin tuntemaan laajemman työkaveriporukan elämänkäänteitä ja kiinnostuksen kohteita. Moni postaa myös työstään ja avartaa kuvaansa työpersoonana. Oman pienen tiimini WhatsApp ryhmällä oli aivan olennainen rooli yhteishengen luomisessa ja motivaation nostattamisessa sekä ryhmäytymisessä. Varsinkin nuorille ja uusille työntekijöille esihenkilön näyttämä esimerkki ja aktiivinen vuorovaikutus näytti olevan merkityksellistä ja nopeutti työntekijän sitoutumista uuteen rooliinsa. 

Omalla työurallani ei ole tullut vastaan organisoitua työntekijälähettilyyttä, mutta jos tarkemmin katson omaa kuin myös työkavereiden toimintaa, niin huomaan löytäväni työntekijälähettilyyteen sopivia toimintatapoja. Moni meistä jakaa museon postauksia ajankohtaisista tapahtumista tai juuri avautuneesta näyttelystä ja sen herättämistä tuntemuksista. Osa työntekijöistä avaa omaa työnkuvaansa kertomalla uusista projekteista, sattumuksista töissä tai kertoo onnistuneesta tiimiretkestä ja mukavista työkavereista. Hakiessaan uusia työntekijöitä, organisaatiomme mainostaa henkilökuvakollaasia koko henkilökunnasta ja kysyy, tulisitko Sinä osaksi meidän mukavaa joukkoamme? Näitä postauksia myös moni työntekijä jakaa omalla someseinällään mielellään. Kaikilla näillä toiminnoilla olemme jokainen luomassa työnantajan brändikuvaa ja vahvistaen näin vahvaa yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Minusta työntekijälähettilyys toimii myös itsenäisesti ilman työnantajan selkeää ohjaustakin, eikö totta? 

Miksi meidän sitten pitäisi ottaa organisaatiossamme käyttöön yhdessä sovittu työntekijälähettilyys? Kiteyttäisin perustelut neljään osa-alueeseen: 

• Avoimuus
• Osallisuus
• Yhteisöllisyys
• Vaikuttavuus

Työnantaja määrittelisi avoimesti haluavansa hyödyntää työntekijöidensä kaiken potentiaalin työnantajakuvan vahvistamiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi. Ilman sopimusta, kaikki toimet perustuvat vapaaehtoisuuteen ja voi näyttäytyä yksipuolisena kuvauksena. Työntekijälähettilyys osallistaa työntekijöitä uudella tavalla ja antaa mahdollisuuden vaikuttaa työyhteisössä ja sen ulkopuolella. Yhteisöllisyys muodostuu ensin lähettiläiden kesken ja parhaimmillaan myös ammatillinen identiteetti voi vahvistua sen myötä koko työyhteisössä. Yksittäisen työntekijän vaikuttavuus työnantajakuvaan on iso mahdollisuus, johon työnantajalla yksinään ei välttämättä olisi koskaan mahdollisuutta. Työnantajan vahva panostus on merkki työyhteisölle, että te olette meille tärkeitä. 

Mietin pitkään mikä yritys edustaisi minusta kiinnostavaa työntekijälähettilyyden esimerkkiä. Päädyin lopulta K-ryhmään, joka viitoittaa esimerkeillään avoimuutta, osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja vaikuttavuutta omilla persoonallisilla keinoillaan. Heidän Instagram päivityksissä nostetaan esille säännöllisesti #ktyypit esitellen K-ryhmän piilossa olevia ammattilaisia sekä Superkauppiaat tv-sarja, joka antaa äänen itsenäisille kauppiastarinoille. Kauppias ammatista on tullut osaksi juuri viestinnän ansiosta tämän päivän mediaseksikäs ammattiryhmä, jossa yhdistyvät voimakas työnimu ja yrittäjyys. Kesko on löytänyt selvästi oman tyylin ja ihailen, miten hyvin he ovat ottaneet ihmiset viestinnän keskiöön. Milloinkahan tämä tapahtuu omalla alallani? Milloin museoesineiden sijasta ihmiset tulevat näkyviin ja esineiden ja näyttelyiden tarinat avautuvatkin niiden kautta? Uskoisin, että nopeammin kuin uskallan toivoakaan. 

-Iisu