Mie olen Iisu

  Olen ottanut uuden aktiivisemman someroolin käyttöön opintojen kannustamana ja herätin henkiin vanhan LinkedIn profiilin sekä opettelen Twitterin käyttöä. Tie on vasta alussa, mutta uskon jatkavani tällä tiellä. Tulipa mieleeni, että en ole työurallani koskaan kuullut kannustusta näiden kanavien käyttöön. Miksiköhän? Ehkä esihenkilöni eivät ole itsekään ole olleet kiinnostuneita niistä tai nähneet niiden hyötyjä. Vai koetaanko someprofiilit enemmän henkilökohtaisiksi kuin ammatillisiksi kanaviksi, johon työnantajalla ei ole osaa eikä arpaa. Twitterissä vastaani tuli Espoon kaupungin järjestämä somevalmennus, jossa kannustetaan kaikkia kaupungin työntekijöitä sosiaaliseen mediaan omalla persoonallaan ja vielä rohkeasti käyttämään #TöissäEspoolla. Hieno esimerkki isolta työnantajalta.  Opiskelutehtävänäni oli seurata kahta "sosiaalista johtajaa" eli johtajia tai esihenkilöitä, jotka vaikuttavat aktiivisesti somessa. Perustin Twitter tilin pelkästään ammatillisessa näkökulmass...

Vielä kolme vuotta sitten puhuttiin työelämässä sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä ja omassakin organisaatiossani käytettiin paljon resursseja niiden kehittämiseen ja tiedonkulun parantamiseen. Tiedonkulku ja viestintä olivat aina työyhteisökeskustelun kuumia perunoita. Käytössä oli ainoastaan intranet ja sähköposti, ja tiedon jakamisen tavat olivat pysyneet jo vuosia samanlaisina. Viimeinkin digitalisaatio toi mukanaan uusia työvälineitä ja mm. Teams-sovellus mullisti työyhteisön viestinnän. Se toi mukanaan uudenlaista yhteisöllisyyttä ja mahdollisti vahvemman osallisuuden työyhteisöä koskevaan keskusteluun ja suunnitteluun.  Esihenkilötyölle muutos oli mullistava. Pystyit pitämään yhteyttä koko tiimiin yhden viestintäkanavan kautta ja pystyit reagoimaan nopeammin asioihin. Oma esihenkilöni toi työyhteisöön uuden päivittäisen rutiinin, jossa kirjaamme päivän alussa 3 akuuttia työtehtävää. Vaikka et tarkkaan tietäisi mistä päiväsi lopulta koostuu, antaa se kuitenkin muille työka...